ENGLISH/INUKTITUT
traditionandtransition@mun.ca        

Tânna Inovianut katattauKattalauttuk

Pigutsaluni KipukKami, Samantha Jacque tusasimajuk unikkausinnik Inovianut katapviutausomik, angijualuk tingijok tatattuk pinguanut ilinganiattumut sugusinut Labradorip Taggangata Satjugianganut tingiKattalauttuk pukkitotluni amma katattauKattalauttuk itlivialuit aittosianik nunalinnut ilinganiattumut Inoviagalammi atunik jârimi. Tamakkua unikkauset tusasimajangit allagiasigumajuk tâpsuminga allatamminik “Inovia Nutâmmi.” Tânna unikkausik annigijaulauttuk sivullimi nenittauniattumut ilingalluni InukAtuagak Sugusinut Allagiutsagiamut suliagijaujumut.

“NipaKaju sollu sunakiak tigujaujuk unikkauset atuaganganit,” uKajuk Jacque, “sugusikuluit aiviutsiagunnangitunut nunalinni Taggangani Satjugiak Labradorimi pitaKatsiangitut, amma tamakkua angijualuit tingijot tikiKattalauttut Inovia Kanitsiligami amma kataigiattuKattatlutik pinguaKajunut iluani. NipaKakKotuk sakKituinnagajattumik sunaungitumit amma isumaKalaukKugut piujualogajanninganik suguset atuagatsanganut.”

Jacque’s unikkâjanga, nenittaulâttumik Kangakiak aggâgu, unikkâlangajuk niviatsiakulummik mânnaulittuk notitaujuvinet nunalimmit Nutâmmit, tupajut ullângani katapviuniammata, Kittaingajut pivitsaKagiamut nutâmik aittosiattâgiamut katapviulangajumut Kânganit.

Ilagillugu Jacque-iup unikkausinganik unaulangavuk piniannigijaulautsimajuk uKautigijausimajunut Makkovik InutuKammik, Atsâsuk Nellie Winters. Pigutsatluni, ikKaumajuk tânna Inoviani katattauKattalauttuk piujummagiuKattalauttuk nalliuvimmi. “PingualuviniKalulaungilak amma sunagalanik taipsumani,” uKajuk Winters. “NiKiKaKattalaukKuk amma sunagiallanik niuvipvini tâvatuak taikkuningatuinnak, taimaimmat KittaingatsiaKattalaukKugut kataigiattuniammata. Ilonnata silameKattalaukKugut amma tingijok pukkitoKattalauttuk amma kataigiattuKattatluni itlivimmik namutuinnak miKattatlutik sanianillu KakKamut [Kanitangani Nutak].”

Jacque uKajuk unikkâliaKigumasimajuk tâpsuminga “Atsâsuk Nellie,” tainnâ anânatsiangujuk Jacque-iup angutinganut. “Atsâsuk Nellie-iup unikkausinga Kuvianattusiangulauttuk ilannângalu appaligiattulauttok katattaujumut migiattulimmat. Amma nunamut apummat ilangit imikuluit Kâlauttut amma saujaulauttut imikulunnut,” uKajuk Jacque ijugalâtluni, “amma tamanna Kuvianattogasugilauttaga ilautigiaKasimajaga unikkausiganut. Unikkausinga sakKilauttuk Nutâmmi taimaimmat atugumasimajaga iningani.”

Tânna tugâgutik Inukatuagak sakKititsigasuamut suguset unikkausinginnik tâkkununga amma ilingattilugit Labrador Inunginnut. Jacque-iup ilanga allatausimalâttuk Kallunâtitut amma Winters unikkausinga Inuttitolâttuk. Isumagijaulauttuk allasânguttitaulluni unikkausimmik Kallunâtitut Inuttottauluni tigusiniattuk piniannigijaullagisimajumit. Taimaimmat tânna Inukatuagak iligengujut sakKititsilauttut allagiamut atunik unikkausinnik taimailingatillugit uKausinnik unikkautigijaulauttutigut. Tânna unikkausik takutitsilangajuk Kanuttogutigijaujunut Nunatsiavut sivullivininginnit.

“ImmaKa angijummagimmik atuttaugialik,,” tukisititsigiajuk Jacque. “ImmaKâ unuttumaget suguset ilinniagajattut Kanut inuit inoKattalaummangâmmik atjigingitamminik ullumi inolittunut. AtjiKangimagittuk inosigijausimajuk, taimaimmat unikkâniaguvit sivullivinigijausimajunut – InukAtuagak ilinganiKatuinnagajangituk sivullivininnit – tâvatuak immaKâ Kanuttogutigijaujunut sugusinut ilinniagutigigajattanginnut.”

Taimailingatuinnamat jâriKatigijamminut, Winters ilukkut tigumiatsiaKattajuk atuKattasimajamminik. Tâvatualli uKajuk inosuttugijavut ullumi Kaujimatsiangitut Kanuk inosiKaKattalaummangât inosuttusimanimminut. “Unuttumagialunnik inosuttugijavet ullumi Kaujimalugunnaitut, sollu aullagalagiamut nunamut,” uKajuk Winters ilagengit aullâviKaKattalaut iluani amma Kanitangani Nutâmmi. “InolualaukKugut niKitsaKatluta nunamit, niuvipviliaKattalaukKugut asinginnik pitâgiaKaligutta – NutâliaKattalaukKugut niuvipviKalaummat taikani.”

Niuvipvik pitaKagaluatluni atugialinginnik, Winters uKajuk atâtanga pitaKagasuanginnalauttuk uKummiagagalannik sugusinut pitsanginnik Inoviani, tâvatuak sanaluaKattalauttut aittogatsanguatsanginnik. “NapvâluaKattalaukKugut sanajausimajunut piKutigalannik [Inovianut], nukappiat napvâKattalauttut tâllunik amma niviatsiat napvâtillugit sollu piKutinik mitsunguagiamut,” uKajuk Winters sollu ippasatuinnak. “AngajukKâvut, uKummiagagalâKaKattalauttut kisses-taijauKattalauttut amma Kanuittusuatuinnanik sitijunik uKummiaganik amma kutsunik amma sunatuinnanik taikkunigalak Inoviani.”

Jacque uKajuk utakkigunnangitugok tigumiagiamut pijagettausimajumik atjiliuttausimajumik aggaminut amma aittuiluni nalligijamminik ilinniasongulâmmata sunaulaummangât Inovia taipsumani Labrador Taggangata Satjugiangani. “Kittaingatsiamagigajakkunga aittuigiamut atjiliuttausimajumik unikkausiganik ujuguganut Nainimi, Morgan, upvalu Kangiaganut Seth Goose Bay-mi, pijugitsiamagigajakkunga,” uKajuk Kittaingatsiamagitluni.

Mânna unikkauset annigijausimalimmata tâpumunga InukAtuagak iligengujut suliaKaKatiKanialittuk Winters-imik amma Jacque atuinnaguttigiamut nenittaugianganut 2017-nami. Mânnali Kinugautiliugasuajut tunijaulluni Nunatsiavummit Allanguagajattumik Nutâmi Jârimi uKausingit ommatigianginnut.

Kamagigasuallusi tâpsuminga InukAtuagak Facebook-ikut amma PiusituKait amma Asianguvalliajut Kagitaujanganik maligiamut Jacque akKutiginiattaminik nenitsigiamut atuagammik amma Kinugautiliuttaugasuajumut Allanguattisamik Nutâmi Jârimi.