Tradition + Transition
ENGLISH/INUKTITUT
traditionandtransition@mun.ca        
    

    

Kaujititsinik kinaunimmikUnikkausik Inuktut atuagak

Decembera 2017

KaikKujausimajuk ilijausimajuk omunga: Martha MacDonald, Aulatsiji, Labrador Institute

Sivullipâk sakKititaujuk Inuktut atuagak suliagijausimajuk sakKikasâlittuk atâni napâttuasutsi Inoviani, ubvalu Nalujuni!

Suguset atuaganga allatausimajuk Samantha Jacquemut, tukiliuttaudlunii Jessica Wintersimut ammalu unikkautautillugu Aunt Nellie Wintersimut pijagettausimajuk suliagijaudluni katingajunut katimajinut ilauKatigejunut Nunatsiavummit ammalu Memorial Ilinniavitsuanganut sivullipâk atuagak nigiugijaudluni takijolânninga unikkausik, allatausimajuk Inuktitut Kallunâtitullu.

Isumagijausimajuk Inuktut atuagak ajunnangitodluni pitsatujodlunilu, sollu unuttutitut piujumik isumagijausimajutut; ilinniagiamut Inuktitut pivalliatitsigiamut, atuagait nunalinnit pisimajut pigumajaujogaluat. Sugusinut atuagatsaKatsiangimagikKuk uKausilinnik, taimaimmat sakKititsigiamik namminik pigiasittausimajuk Nunatsiavummi, sanagiamut nunalinni sittutitsiutaudluni akuninut nittugigatsak nakugijaujuk uKumaitsaKattanimmut.

katimajinut ilauKataujut uKâlasot ammalu ilinniatitsijet, NG ammalu Memorial suliaKattingit, allanguattet, ammalu uKausiligiji, atunit ikajujut pisongunimmigut suliatsami.

Pijagesimatualimmata piusiujuni Kinijagiamik nâmmasiattunik atuaganik, ilonnatik, uKautijaulauttut nunalet, inuit nakituinnak ottuganialidlutik nigiugilauttatitut: unuttuit inuit unikkausitaluviniKalauttut.

katimajet tigusigiaKalauttut akungani unuttuit piujummaget tunijausimajunit, ilonnatik tigumiattauniattut kingullimik suliatsaulâttilugit. Mânnaujuk, Samantha unikkausinga sugusiaggulaup Inoviani Kinuanga, uKautausimajuk Aunt Nelliemut piusigisimajanga ikKaumautigidlugu sugusiulaunningata piusigisimajanganik, piugijausimajuk katimajinut. Ilonnatik ilisilauttut atuagaliujuit uKausinginnik, unikkausiliudlugu allataumajut mânna tigumialittavut, ammalu taimaimmat ottugattisilauttut allatitsamik. Ammalu, unuttunut tikitaulaukKugut tunitjijunik allasimajunik, ammalu Jessica Winters piujuaggulak tauttusiagittuk uKausittalik sugusiup silatsuangani tigujauniadluni sivullipâk atuagatsak.

Unikkausik Inoviani katagaijut sakKisimajuk ilaget unikkausijangani, ammalu, Jessica Aunt Nellieup ingutagimmauk ammalu Samantha katititausimatillugu ingutanganut angutimmut. Tamanna ilagetitsiniuvuk atuKatigenningit ilagenut Kanuttojunut ilisimajunullu, sanajauninga pimmagiujuk sakKititsidluni inosimmik atuttauninga Labradorimi Inuit ilitagijaugutigidlugu.

Tigumiallugu piusiujuk ammalu taigusinga ikajuttigenniup, Inuktitut atuagak sakKititsivuk piusiujumik uKautilik tamâginnik “piusituKamik” ammalu “asianguvallianimmik”. PiusituKak allasimajutigut akungani Labradorimi Inuit akuninit atuttausimajuk sakKititsivuk ilinnianituinnamiulungituk Inuktitut Moraviamiut ilinniavinginni, tâvatuak imminik aulatsinik uKausinik atugiamik ilauttitautillugit allasimajunik piulimatsigiamik, allasimajunik tamâginni Roman allausinginnik ammalu sikkitanik, ablasânguttitaumajut Inunnut Europeamiut unikkausinginni A Pilgrim’s Progress. UKausiliginik ilinniatausimajuk sakKisimadluni uKausitigut piusituKaudluni, isumagijaudluni Inuit ilinniatitsinitsanginut silatiimiunik ammalu ilinniavini ammalu nunagijaujuni, ilauttitautillugit angiggaujut. UKausiliginik Inuktitut illinattosimavuk ammalu ilijaudluni ulinnaititsigiamut. Allataumajut piusituKait Kallunâtitut Inunnut atuttausiagunnaKut; ablasânguttitausimaninga Paulus Maggo atuaganga, ikKaumajangit John Igloliiorte, ammalu allasima

jangit Lydia Campbell ammalu Margaret Baikie ikajutsivut tukisiagiamik piusiusimajunik inosimmi allasimadlutik uKausinik ikajutsigunnatut ilutsitâtitsigiamik tukisiagiamik atuKatigellunilu ilikKusinik. Tamanna piusituKak kajusimavuk ukunani Them Days ammalu piuliukKatausimajuni allatausimajut Labradorimi Creative Arts Festival Ullusiujuni Kângisimalittuni 42 jârini.

PitaKattisigiamik nutânik atuttaugatsanik Inuktitut ilangauvuk asianguvallianimmi piusiujuk, uKausinik ilinnianimmut ilangani piggagasuattauKattajut tigulagiangit nunalinni asiangullutik piusiujut ilinniagiamik angiggaujumi. Taimaimmat, pitaKattisigiak atuagammik piujovuk nunalimmiunut unikkausiutillugu inutuKammut, uKausigijaugiallanialluni allataudlunilu inosuttunut inunnut, ikKaititsijuk asianguvallianimmik uKausinik ilinniagiamut tatiKalluni takugatsanik unikkausinillu ilingajunik pitsatujummagimmik ilikKusinut ulinnaigutiuninga ullusiuttauluni Nunatsiavummi. Sivunitsatinni unikkausitsani, pigumadlaKugut atuaganik pisimajunik ullusiunnimit sivungani Kimiggulugit ullumi inosiulittut Nunatsiavut sugusinginni, KimiggugunnaKullugit ullumi silatsuami piusiusimajunik uKausitigut.

Atuagak âkKisuttaujuk nenittaudlunilu Sananguativut allavingani, pijagettauluni nutâk allavimmi ilisimatsiajunut atuagaliugiamik atuagatsamik ilingajuk Nunatsiavummiunut sanajaullunilu Nunatsiavuttinut. Nigiuvugut sivunitsatinni tunijaulâttunik allanguattinut nunalinginni Nunatsiavut ammalu uKautjigiavugut initsaliukKulusi allaKautitsini initsanganik Kuligutsivitsini Inoviani katagaijut ammalu unuttunik sivunitsatinni atuagatsanik!

Unikkausivut