ENGLISH/INUKTITUT
traditionandtransition@mun.ca        

Piulimatsinik IlukKusigijaptinik, NiugguKattajunik Kaujimatitsisiagasuannimik

2017-nami tungavigijaulâttuk Nunatsiavummiut IlikKusigijapta katingajuKalippat una taigosigilâttanga, Piulimatsinik IlukKusigijaptinik, NiugguKattajunik Kaujimatitsisiagasuannimik imâk Rigolettimiukkut tagvani jârimi tungasuttisilâligamik uvlusiutitsiligutik. Nunaliujuit kajusimatsialaukKut pannaigutiKalaugamik tamatsuminga âkKisuigutitsialaugamik Kanuk pinianniKajutsaulaummangâta niukKuKattajuit KuviasuKataugutitsangit, Kanullu tukisititsiatitaugajammangâtik Inuit ilukKusigijangit atuttauKattamangâta mikigianniatlutik aullaiKattalaummangâta sivunganiulauttumi.

“IsumaKavunga tamanna IlukKusigijapta katingatitsinigilâttavut iniKunatsialâttuk takutitsisialâgapta niuggutinik. Kanutuinnak sunatuinnanillu ammailâkKugut Kaujijaugialinnik tukisijautsiagialinnilu,” uKavuk Jack Shiwak, angajukKâgijaujuk Rigolettimi. “Tikiajappata inuit takuniagiattulutik sunanik takugatsaliusimammangâta, pijugiutiKalâttuit Rigolettimiunik asinginnilu nunalimmiunik; uKasongulâttuit, ajaitsiavait upinnagatik pijugiutiKatlatut âkKisusimajaminik.”

Tamatsuminga kamajiutitaujuk ammalu PiusituKaujunik Pivalliagutaujunillu Kaujisattik Andrea Procter pijugiutiKajuk tamatsuminga. SuliaKatiKasimalittuk Inez Shiwammik asinginnilu Rigolettimiunnik tamatsuminga pannaigutiKatlutik uvunga jârimut ilingajutsautillugu. IlukKusigijaujuit katiKatigennisangit sunamik tungaviKalâmmangâtik atiKattitauKattajut, Procterrili uKajuk uvani jârimi tungavigilâttanga pijugiutaummagilâttuk.

“Uvani jârimi atulâttavut takujatsautitsiligupta takuminnattolâttuk Rigolettimiuluak, sunatuinnamaget sakKijâtitaulâmmata uvlusiugutiKaligupta tamatsuminga,” uKavuk Procter. “âkKisuitsiasimajut takujatsasiugâlunnik Kimiggusiatsimatlutillu niuggutuit Kimiggusiatsongulâmmata Kanuk Rigolettimiut pinianniKasongulaummangâtik, sollu pisugarviusomik ikautiliusimammata, Nuluanniutimmik IlukKuliusimajut, Strathcona Illuk, pituKavininnik piulimatsivik; ammalu nunalimmi Double Mer Pointtimi aggajuKasimalaummat Inuit nunagisimajangita tungavinginni. Taimâk katijuKalippat piujummagiulâttuk uKâlautigiligaptigit tamakkua pitjutigivlugit, imâllu uKâlautiKalâgivugut Kanuk tamanna niuggututtet ilukKusigijausimajuit piulimattausianningit pilukattautailigasuanningillu.”

Rigoletti inuKatuinnatluni 300-tinik, nunalimmiungit sanasimalauttut North America-miut takinippânganik sâttujânnik ikautitsaminik, takinilimmik 8 kilâmitaup ungatânigalâk. Tainna ikautik sanajausimajuk sitjami, pisugajuKalimmalu nalunangituk takujuKanianninganik pamiuligamik. Ikautiup iluani nunak taijak Double Mer Point, tagvanilu takutsaujuit aggatuttet aggatillugit Inuit nunajavininnik, pingasuni illuvininnik, taimâk piKujisimalaummata nunaliujuit Rigolettimiut. Aggatet AngajukKâKavut PiusituKaujuit Pivalliatitaujutsaujuillu Kimiggutinganut, Dr. Lisa Rankin-imik, Memorial Ilinniavitsuangata Aggatittiujuni aulatsijinginnut. Tâpkua suliaKaKattajut Rigolettimiunut, Kaujitsiagasuamut sunanik narvâgunik ilitatsisiakKutlugit, aujaulimmalu ilinniavimmiumik suliaKaKatiKaKattatut.

Rigolettimiut piulimatsisiagasuanginnatut âkKisuitsiatlutillu tamâgennik NuluaKavet Piulimatsivinganik, ammalu PituKavinet Piulimatsivinganik. Tâpkua tamammik illok nunaliujuit siaguvinittanginnik kamatsiagasuaKattajut Hotsan Bai Niuvinniavik/AullauviuKattalaujunganik. Nuluanniutik Illunga atuttausimaKattalauttuk piulimatsivigijautluni nuluannik ukiungulimmat, mânnali atuttauKattalikKuk pituKaviniKautiulitluni. Strathcona Illuk Piulimatsivik atittâtausimajuk una Lord Strathcona isumagitlugu. Ilitagijautsiasimajuk Kanataup Nunakkogutingita kikiagâlunganik kautjinisimalaummat kingullipautillugu. Tâvatualli Rigolettimiungutluni ilitagijausimalauttuk atiKatluni Donald Smith. Tainna illuk Smithiup sanasimajangata sivullimik ilusiKappalaijuk, taitsumanillu ilitagijaulaukKuk imâk, “illusiangunippâk ilonnâni Labradorimi.” Mânnali atuttauKattalittuk IlukKusiulaujuit sivungani Piulimatsivigijaulittuk niuggutinnut nunaKatigejunullu.

Uvani jârimi ilukKusigijapta katinganigilâttanga tusotiKatsiamagivuk pijugiutiKatsiatlutillu tamanna piujummagiulâppalaimmat asinginnit sivungani âkKisuitsianitsaumata, pisugajasongulâlimmata ikâgutikkut, niuggusongullutik Double Mer Point-imut, nunaliujumillu Kimiggugalasonguvlutik, asinginnilu takujatsaKappat takujattusongulâmmata. Aulatsijet tamatuminga kajusiutaugasuajumik tagvani jârimi takutitsigumajut Rigolettiup nunagijanganik.

“Isumagijaga tâmna ikKanattopânninganik imâk niuggutet takutitautsiammata; imâk tusâtuinnalugatik isumagijavut, takugutik imminilluasiak piunitsaulâmmat,” uKavuk Shiwak. Inuinikkua takugutik attuisimallutillu tukisinitsianiKalâttut, sunanik takusimammangâtik uKâlautiKagajammata siammatitauniatillugu. Sunait ivlinattomagimmangâta tukisinannisaulutillo.”

IlukKusiligijiujuit katimattingit isumaKautiKatsiaKattavut sunait piunippât sakKititausimammangâta, imâk ilannâgejuit ilinniaKatigeKatigijangillu katiKatigetsiagajammata ilinniaKatigetsialutillu.

Kangausinnalimmat katiutiKattajut immaKâ maggoni uvloni inutsiaKatigejut, taimâtsainagalak sunanik piniagutiKasongummangâmmik suliaKautiKasongummangâmmilu uKâlautiKaKattamata,” uKavuk Procteri Kuvianailliusiatluni.

“Tamakkua uKâlautigiKattajavut jâri tamât ikajuinnaKattajut sunait pivalliagutigijausimammangâtik tagvungatsainak sâKattamata Nunatsiavummi IlukKusilijinnimut tugâKattamata. IkajuinnaKattajut ilinniaKatigeKattamata ikajutsiaKatigeKattamatalu sunanik atjigejunik atjigengitunillu isumatsasiuKatigekKâtlutillu Kanuk nunaminit pivalliatitsisimammangâmmik KaujiutiKattagamik aggâninilu Kanuk pinianniKalaummangâmmik tukisiutigiKattamata.”

Omani jârimi uKâlautiKalâttuk IlukKusiligijingita Pivalliatitsijingita Erica Oberndorferri, ilisimallagijuk IlukKusigijaujuit mitsânut. SuliaKaKattalauttuk Makkovimmiunut katitsuiKatautluni Kanuk pigutsiat Inuillu tungaviKautiKammangâta, âkKisuiKataulâttulu Makkovimmiunut atuagatsamik.

“IlauKataulâttuk katingajuKalippat tagvani jârimi uKâlautiKalâttulu sunanik suliaKautiKalaummangâmmi,” uKavuk Procter, “imâllu Kanuk ilangit nunaliujuit taimaittugainnanik âkKisuiKatigegajammangâta katitsuigalakKâlutik, niuggututtet takugatsanginnik atuagatsanginnik KaujisautigikKâlugit.”

KaikKujausimajut tagvani jârimi katingajuKalippat tikiajalâttut Rigolettimut Mai 28-imi, pigiasilâttulu Mai 29-nami June 2 tikillutik, imâllu katingaligutik KuviasuKatigelâttuk. UnipkâKatigellutik ilinniaKatigellutillu, ikKaumagatsaminillu uKâlautiKalâmmata asianguvalliajuit kaivanningit.