ENGLISH/INUKTITUT
traditionandtransition@mun.ca        

Nunalinni Itsasuanitaliginnik

Nunagijaujumi Rigolet, Nunatsiavut, Labrador, itsasuanitaliginnik nunalinni sulianguvuk. Nunalet tapvani ununnigalalet 300 illigusutsiatut nunagijamminik, amma Kanuttogutigijaujunik inogusiusimajunni. Nunalinni niuggutitsiligijet Kanuttojut asingit uKanianninginnik takugumajamminik.

“Taimali piusiusimajukkut ilauliaKilikKugut niuggutitsiliginnimut amma alianattoluni,” uKajuk Memorial University itsasuanitaligijinga, Lisa Rankin, aggajuk pingasunik Inuit illusuavininginnik Kanitâni Rigolet. “Unuttut niuggujuit amma nunalet KaiKattajut suliaKapviujumut, pisutsianattuk ubvalu Kaningitogani umiakkovigigianga.”

Rankin aggajuk pingasunik taimanganit iniuKattasiamjunik ukiungutillugu, ulluKagalaluni ungatâni 200 jâret. Ukiatsâmi 2015 Rigolettimiut pijagelauttut Kijutsajammik pisugajapvisammik, takinippauluni ilonnâni North America, takiniKalluni 8 kilometres nunagijaujumit aggaviujumut nunami Double Mer Point.

Nunalet isumaKalauttut sanagiallataumajumik pitaKagiamut illusuamik nâningani pisupviup alianagajanninganik. Taimaigaluattilugu, Kaujimalaungitut, agganik aliagijautlagajanninganik.

“Jâri tamât unuluat inuit pisuKattalittut pisupvimi amma takugiattulutik itsasuanitanik Kinijapviujumi ,” uKajuk nunaliuKataujuk Inez Shiwak. “inuit tikiajaKattajut asinginnit nunalinnit amma wogiup nâningani piKattajut Goose Bay-mit umiakkut. TikijuKaKattavuk inunnik asinginnit nunagijaujunit motavakut tusaumagamik pisugajapvimik amma takugiattugumallutik iniuKattajumik.”

Illusuat sanajausimajut taimanganit ukiumi omajunniaviusimajumut, sikolautsimangitumi jâri nâllugu, ajunnanginitsauluni pigiamik imamiutanik sollu puijinik. Rankin uKajuk sollu inuit maungaKattasimalittut akunimit, amma unuttojut tupiKapvinet nunami imaKâ ilingagajattut nunamut.

Shiwak-imut ulluk tamât agganimi alianattuk, amma uKammiluni ilonnatik nunalet Kanuttogutilet itsasuanitaligijet amma suliaKaKatingit napvâsimajanginnik.

“Alianattojuk Kaujigiamik kinakkut mânisimammangâta Kanullu pisimammangâta, amma Katsiusimammangâta ilaget,” uKajuk Shiwak, “ piluattumik pisugajapviKalimmat . Alianattuk takuniagasugilaungitavut, Kaujimalaungilagut inunnut atuttaulagigajanninganik.”

Nunatsiavut Kaujisattinik UKaudjigiajet katimajingit KimmiguKattakuk ilonnainik itsasuanitaliginniujunik nunagijaujumi. SanajuKaliaKijuKagajappat itsasuanitalipvimi, sivullimi aggajuKagajakKuk. Itsasuanitaligijet napvâsimajut unuttunik itsasuanitanik, ununningit taimanganit inuit atusimajangit sanajaumallutik saunivininnit ubvalu ujagatsajannit. Tamakkua ajunnagalattut ulluliugiangit inuit sanasimaKattamata taimaittusainnanik atugatsanik hontagiallatâni jârini.

Ilaget inilet tamakkunani illusuani takusimagunaujut Europimiutanik tainna Rankin napvâsimammata unuttunik Europpimiut atusimajanginnik, pillutik kikianik kaujausimajunik Katjunut tikillugit Ottoman supogutik pisimajuk Turkey (tautsigutaumajut imaKâ umiattutinnut). Europpimiutait ikajusimajut sulialinik ulluliullugit illusuat atutillugit 1700 hontait, imaKâ pigianningait 1800s, Kaujimatsiangittuk ilonnatik pingasuit illusuat najuttausimammangâta taitsumanitsainaik, ubvalu atausituinnausimamangât illusuak taitsumani.

Itsasuanitaligijet suliaKapviliusimajut iluani Net Loft Museum, KikKanganettut nunagijaujop. Tamâni salummasaiKattajut, atuinnagutjilutik, amma allalugit napvâsimajangit. Kanuttogutilet nunalet, itikatasot illumut ulluk tamât, uKâlaKataullutik itsasuanitaligijinnut, amma ikajullugit killigiudjilutik sunaummangâta atuttauKattasimajut.

“IkajuttaumagigiaKasonguvugut nunalinnut unuttut itsasuanitait uvattinut takujaulautsimangimata, ” uKajuk Rankin. “Ubvalu Europpimiunut atuttausimammangâta Kaujimallutalu Kanuittosimamammangâta, atuluattaumajut Inunnut, nalunaigunnalaungilagut sunamut atuttausimammangâta. Taimaimmat nunalet uvattinik ikajummagilauttut killigiudjigiamut unuttunik itsasuanitanik atuttauKattasimajunik.”

Nunalinnut Rigolet, suliaKausiujuk ikajutuinnalaungituk sakKegiamik niuggutitsinimmik tâvatuak ammailuni ilingannimik siagunutsuanut.

“Ilangaujuk inogusigisimajatta amma takutitsiluni Kanuk inojuKasimammangât siagualuk ,” uKajuk Shiwak, “mânna uKausiKagunnalikKugut asittinut, amma uKautillugit asingit inuit Kanuk pijuKasimammangât siagu, amma allât ilingalikKugut nunamut, amma takutitsiluni amma uvattinik ikKaititsiluni tânna nunak ikKanallaginninganik [Inunnut].”

Lisa Rankin amma itsasuanitaligijet pannaigutilet utigiamut Double Mer Point suliaKaKataullutik Rigolettimiunut aujauniattumi. Tamanna kingullipaulituk aujami suliaKagiamut iniuKattasimajumi. Pijageniujalittilugu suliangujuk, attuininga nunalinni niuggutitsijinik ippiniagutauniattut jârigiallatâni.